Brysselillä on vaikutus ja merkitys

Facebookilla, Applella, Samsungilla ja Googlella ei yksinkertaisesti ole varaa olla toimimatta Euroopassa. EU:n sisämarkkinat ovat yksi maailman suurimmista talouksista, ehkä jopa suurin, joten sillä, mitä me täällä päätämme, on merkitystä. EU:n taloudellinen voima on muuttunut poliittiseksi voimaksi.

Jos päätämme, että jonkin tuotteen on täytettävä tietyt standardit päästäkseen meidän sisämarkkinoillemme, niin se nostaa standardeja kaikkialla maailmassa. Myös niissä maissa, jotka eivät itse vaadi näitä standardeja.

Miten tämä on mahdollista?

Globaalien toimitus- ja arvoketjujen vuoksi on helpompaa Euroopan ulkopuoliselle toimijalle valmistaa tuotteensa yhdenmukaisesti samoilla prosesseilla, raaka-aineilla ja tuotantolinjoilla.

Tätä ilmiötä kutsutaan Bryssel-vaikutukseksi. Ilmiön on nostanut esiin ja termin keksinyt suomalainen Anu Bradford, joka on oikeustieteen professori Columbian yliopistossa.

Bryssel-vaikutus näkyy ympäri maailmaa: amerikkalainen kemikaalijätti DOW Chemicals sitoutui vapaaehtoisesti EU:n REACH-asetukseen, japanilaiset leluyhtiöt vähensivät haitallisten kemikaalien käyttöä leluissaan maailmanlaajuisesti, ja Indonesiassa laittomien metsähakkuiden määrä väheni, kun EU kielsi laittomasti kaadetun puun käyttämisen sisämarkkinoille tulevissa tuotteissa.

Bryssel-vaikutus toimii, koska EU:n sisämarkkinat ovat markkinat, joille kaikki haluavat päästä. Suurilla yrityksillä ei ole varaa olla pääsemättä EU:n markkinoille, jotka koostuvat sadoista miljoonista ostovoimaisista kuluttajista.

Äänestetään siis jatkossakin tiukempia standardeja EU:ssa, sillä meillä on varaa vaatia niitä.