Aika tehdä aikapäätös

Tänään heräsimme jälleen siihen, että kellomme siirtyivät tuntia taaksepäin. Tämä tarkoittaa sitä, että joudumme sopeutumaan kansakuntana uuteen rytmiin.

Mutta täytyykö näin tehdä? Kesäaikaan siirryttiin yleisesti vasta reilu neljäkymmentä vuotta sitten Euroopassa hieman kyseenalaisten perustelujen vuoksi. Se ei ole mikään ikuinen totuus — se oli eräänlainen kokeilu. 

Ja epäonnistunut sellainen.

Kellojen siirtely aiheuttaa tutkitusti sydänkohtauksia,  aivoinfarkteja sekä liikenneonnettomuuksia: ihmisiä kuolee kellojen siirtelyiden jälkeisinä päivinä.

Ja täysin turhaan. 

Mutta onneksi päätös siitä, että tämä hulluus loppuu, on jo tehty. Kiitos Suomen toimien Euroopan unionissa, olemme saaneet aikaan päätöksen, että ei enää siirrellä kelloja. Vielä on kuitenkin jäljellä päätös siitä, kumpaan aikaan jäämme.

Kesä- vai talviaikaan?

Tämä voi tuntua pieneltä kysymykseltä, mutta elämme maassa, jossa valonmäärä on sen vaihtelun vuoksi poikkeuksellisen suuressa asemassa meidän hyvinvointimme kannalta. 

Eduskunnan pitäisi tästä tulevan vuoden aikana äänestää ja näin päästää meidät tästä pahasta. Liikenne- ja viestintäministeriön kyselyn perusteella molempia aikoja kannatetaan melko tasaisesti. Mielipiteitä ja näkemyksiä on paljon. Kannattaa lukea tämä Helsingin Sanomien artikkeli, jossa käydään läpi aikojen hyviä ja huonoja puolia. 

Meidän on kuitenkin saatava loppu tälle, joten päätös on tehtävä. Itse äänestäisin kesäajan puolesta. Helsinkiläiselle työssäkäyvälle tämä tarkoittaisi sitä, että talvisin olisi valoisampaa töiden jälkeen. Tämä vaikuttaisi omaan mielialaani positiivisesti, kun vapaa-aika ei tuntuisi pimeydessä kahlaamiselta. Metsäkävelyt, hiihtolenkit ja luonnossa oleilu tuntuvat paljon virkistävämmiltä auringonlaskun kajossa kuin pimeydessä. 

Ja sillä, että ihmisillä on töiden jälkeen mahdollisuus harrastaa ulkona, on mielestäni aivan valtavan tärkeä merkitys. Se on osa omaa hyvinvointiani, joten en näe, että voisin äänestää mitenkään muuten.